Tänne kirjoittelusta on jo liian paljon aikaa. Rikkonaisen, vaikean kisakauden jälkeen suurin osa omasta tiedottamisestani on mennyt FB:n ja Twitterin kautta. Nyt on kuitenkin hyvä tehdä pikainen katsaus omiin fiiliksiin.Rion paralympialaiset ja huomisen satasen alkuerät nimittäin odottavat.

Minut siis loppuen lopuksi valittiin kisakoneeseen ja olen nyt jo ollutkin melkein kaksi viikkoa kisakylässä. Median luomista skandaaleista huolimatta kaikki on itseasiassa toiminut erinomaisesti paikan päällä ja esimerkiksi Lontooseen verrattuna monessa asiassa ollaan tehty asiat yhtä hyvin, ellei jopa paremmin. Esimerkiksi kisakylä vilpittömästi tuntuu ”kylältä”, oikeasti kotoisalta paikalta, missä haluaa ollakin. Lontoossa taas fiilis oli lähinnä toimivasta, kylmästä majoitusmestasta. Kuljetukset ja kisapaikat ovat olleet myös pääsääntöisesti hyvin toimivia. Jopa yleisökin on löytänyt itsensä kilpailujen pariin. Lontoon yleisöryntäyksestä ei aivan voida puhua, mutta silti tyhjille katsomoille ei ole monenkaan tarvinnut urheilla.

Vaikeahkosta kisakaudesta huolimatta onneksi oma tekeminen ja herkkyys näyttää pikkuhiljaa täällä löytyvän. Viimeiset valmistavat harjoitukset ovat menneet jo hyvin ja pitkin kesää kadoksissa ollut lähtö on myös löytymässä. Näillä näkymin kauden parhaaseen kelaukseen on hyvät mahdollisuudet.

Huomenna on siis alkuerien vuoro. Tiedossa on kolme tiukkaa starttia ja itse olen toisessa erässä. Eräjaoissa onnetar ei aivan suosinut, joten finaaliin pääsy on työn takana, niin kuin toisaalta pitääkin olla. Tarkemmat eräjaot löytyvät tämän linkin takaa. Itselläni erässäni on esimerkiksi viime vuoden Dohan MM-kisojen satasen finaalin ensimmäinen, kolmas, viides ja kuudes.

Kun erästä pääsi kaksi voittajaa ja sen lisäksi kaikkien erien kaksi nopeinta ”häviäjää”, voi siis nopeasti päätellä, että kovia päänahkoja pitää voittaa päästääkseen finaaliin. Niinhän se toisaalta pitääkin olla! Itse olen rankingin perusteella 17. nopein, joten rehellisesti pääsen vetämään hyvällä omalla vedolla paineetta, ja katsomaan mihin asti se riittää. Ohessa vielä mietteitä Kuortaneen valmisteluleiriltä!

Lyhyesti: 100m alkuerät siis huomenna paikallista aikaa klo 19:27. Tietääkseni Yle televisioi startit, joten onko mitään parempaa kuin katsella pe-la yöllä noin klo 1:27 parayleisurheilua. Sen lisäksi jo tässä vaiheessa voi kiittää valmentajaani Leena Arpiaista, perhettäni, sponsoreitani ja muita kannustuksesta ja tukemisesta. Paralympialaiset ovat kiistattomasti vammaisurheilun suurin ja upein tapahtuma, joten jo näihin kisoihin pääsy toistamiseen menee korkealle omissa kirjoissani.