2016 kisakausi alkaa vihdoinkin huomenna. Aloitan urakkani Sveitsissä heti päämatkallani 100m torstaina. Sen jälkeen perjantaina 200m, lauantaina 100m uudestaan ja sunnuntaina 200m homma pakettiin. Hirvittävän suurta breikkiä ei sen jälkeen Suomessa ole tiedossa, sillä minut valiittiin Grosseton 2016 EM-kisoihin. Sinne lähden 8.6. ja palaan takaisin 17.6. yöllä.
Jotta myös Suomen maakuntamatkailukiintiö tulisi täyteen, lähden suoraan paluupäivän jälkeen Lapinlahteen, missä kilpailen Savo Games Eliittikisoissa 19.6. Ja jotta sammal ei kerkeä kasvamaan tuoliini, on seuraavat kisat jo reilun viikon päästä siitä Turussa, Paavo Nurmen kisoissa 29.6.
Sveitsin kilpailuihin valmistauduin Torremolinoksen lomahelvetissä Espanjassa. Tämä unelias, tylsä ja muovinen Costa del Solin tuppukylä oli erinomaisen toimiva ratkaisu juurikin harjoitteluun. Hotellin sain noin kilometrin päähän harjoittelukentältä, joten pääkallonpaikalle pääsin helpohkosti. Sen lisäksi kentän pinnoitteena oli hyvä nopea mondo, joten pääsin harjoittelemaan myös kovemmankin vauhdin tasolla. Mukavana bonuksena tuolin säätäminenkin sai vielä jatkoa, ja ehkä ollaan taas vähän lähempänä optimiasentoa omiin ominaisuuksiin nähden (hah I wish). Kaiken tämän lisäksi harjoitusseurana oli itse stara, Leo-Pekka Tähti, joten paljon parempaa vertailukohtaahan ei voi toivoa harjoituksiin.
Muuten harjoittelumatkat eivät ole mitään glamourmatkailua. Kaksi viikkoa Torressa sujahti lähinnä harjoittelun ja syömisen rytmittämänä ajantappona. Saavutuksiini voisi kertoa Heroes of Might and Magic III kampanjan läpipelaaminen ja redditin koluaminen. Sen lisäksi Clash Royalessa taso nousi jo seiskaan. Toisin sanottuna matkailuksi tätä ei oikein voi luonnehtia, sillä urheilu on prioriteetti. Sen lisäksi all-inclusive ruuat rupeavat muutaman päivän sisällä tulemaan korvista ulos, unohtamattakaan ahnehtivia eläkeläisiä kiilaamassa kaikkialle kaljapäissään. Todellinen sukupolvikokemus.
Sama pätee myös kisamatkoihin. Etenkin reissut samoihin paikkoihin, kuten Sveitsiin, muistuttavat vahvasti toisiaan. Tänä vuonna esimerkiksi jokaisena päivänä Sveitsissä, pois lukien matkapäivät, minulla on kisalähtö, joten ohjelmaan ei hirveän paljon muuta mahdu niiden lisäksi.
Mussutuksesta huolimatta olen kuitenkin onnellisessa asemassa, sillä pääsen kilpailemaan maailman huippuja vastaan kansainvälisissä kisoissa ja sen lisäksi valmistautumaan erinomaisissa olosuhteissa kilpailuihini. Kaikilla ei tällaista mahdollisuutta ole. Sen lisäksi olen luonnollisesti kiitollinen sponsoreilleni Subwaylle ja Boreamedille, sekä tukijoilleni SUL, Espoon Tapiot ja Esport Arena. Ilman heidän panostaan tätäkään matkaa ei olisi tapahtunut.
Long story short, IPC GP Nottwil lähetetään tietääkseni youtubessa, joten jos kovatasoisimmat paraskabat ennen Rion paralympialaisia kiinnostavat, suosittelen katsomaan. Kilpailun taso Sveitsin kinkereissä on tunnetusti ollut äärimmäisen kova ja käytännössä jokaisena vuonna on jossakin lajissa tehty maailmanennätys.
Leave a Reply